Maistuuko puulta?
Onko motivaatio hukassa?
Koetko näköalattomuutta työelämässä?
Työelämässä tulee luonnollisestikin vastaan hetkiä, jolloin työ voi maistua puulta ja motivoituminen työhön tuntua hankalalta. Näitä hetkiä tulee varmasti kaikille ja niitä ei kannata säikähtää. Jos kuitenkin huomaat olevasi tilanteessa, jossa näköalattomuus ja motivaation puutos haittaavat hyvinvointiasi, on asian äärelle ehkäpä tarpeellista pysähtyä.
Omasta työstä voi lähteä pohtimaan voimavara- ja kuormitustekijöitä esimerkiksi listaamalla + ja – otsikoiden alle mieleen tulevia asioita ja pyrkiä kirjoittamaan ylös kaikki ajatukset ja esimerkit mitään suodattamatta. Yksinkertaistettuna molemmilla osatekijöillä on osaltaan vaikutusta motivaatioon: voimavaratekijät ja niiden toteutuminen motivaatioita lisäten ja kuormitustekijät motivaatioita laskien. Listaa voi lähteä tutkimaan pitäen mielessään kysymyksiä: Mihin näistä pystyn itse vaikuttamaan esim. toimintaa lisäämällä tai vähentämällä? Mihin teemoista tarvitsen muutosta? Onko asioita/teemoja, joita voisin ottaa esille tiimin tai esihenkilöni kanssa? Etenkin työn rakenteiden kannalta on hyvä muistaa, että aina oman työn mielekkyys ei riitä, jos suuremmat rakenteet eivät ole kunnossa.
Aihetta voi lähestyä myös aikajanatyöskentelyn näkökulmasta ja muistella omia vaiheita työelämässä. Vaaka-akselilla on aikajana ja pystyakselilla kokemus työtyytyväisyydestä tai motivaatiosta. Voit esimerkiksi arvioida tyytyväisyyttä työhösi eri vaiheissa työelämää ja huomatessasi tyytyväisyyden lisääntymisen tai motivaation laskun pohtia, mitä muutoksia työssä (tai vapaa-ajassa) on näissä hetkissä tapahtunut? Jos tunnistat asian, jota enää työssäsi ei ole mutta mikä aiemmin on tuonut iloa voit lähteä pohtimaan, saisinko tätä sisällytettyä nykyiseen työhöni ja miten? Motivaatioita tutkiessa voi kiinnittää huomiota myös siihen, miten kyseiseen työhön on päätynyt ja millaisia tulevaisuuden haaveita itsellä on oman polun suhteen.
Loppuun haluan kuitenkin nostaa myös toisenlaisen näkökulman: tarvitseeko työn tai arjen jatkuvasti tuntua merkitykselliseltä? Vaikka merkityksellisyyden tunteen tiedetään vaikuttavan mm. työhyvinvointiin ja työmotivaatioon, on mielestäni tärkeä myös huomioida, ettei työn aina tarvitse olla suurin intohimo. Merkityksellisyyden kokemuksesta tai intohimoisesta palosta työhön saatetaan nyky-yhteiskunnassa myös itsessään ottaa paineita, mikä voi aiheuttaa kuormitusta. Työ kun saa myös olla vain työtä. Palaten alun mielikuviin ja kokemuksiin peruskaurasta, näköalattomuudesta tai työn maistumiseen puulta kuitenkin pienetkin merkityksellisyyden kokemukset tai sisäisen motivaation uudelleen löytäminen voivat auttaa oman hyvinvoinnin kokemuksessa.
Vriskon Peruskauraan juuttunut – Alavus -polun äärellä voidaan pysähtyä omien motivaattoriesi, tavoitteidesi ja unelmiesi äärelle. Yhdessä Vriskon ammattilaisen avulla saat tukea ammatillisen intohimon uudelleen etsimiseen.
Marika Otranen
psykologi