Kela uutisoi elokuun lopulla mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvaneen merkittävästi; nykyään yli kolmannes kaikista Kelan korvaamista sairauspoissaoloista liittyy mielenterveyden häiriöihin. Kelan mukaan vuonna 2023 Suomessa menetettiin arvioilta 5,8 miljoonaa työpäivää mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen vuoksi, mikä aiheutti yli miljardin euron kustannukset (Kela 28.8.2024). On sanomattakin selvää, että työkyvyn ja mielenterveyden tukeminen on äärimmäisen tärkeää, ennen kaikkea yksilöiden hyvinvoinnin, mutta myös koko yhteiskunnan kestävyyden kannalta.
Mielen hyvinvoinnista huolehtimisen tulisi olla yksi tärkeimmistä prioriteeteista jokaisessa organisaatiossa, sillä hyvinvoivat työntekijät ovat merkittävä osa organisaatioiden inhimillisistä pääomaa.
Työpahoinvoinnin vaikutukset näkyvät organisaatioissa laajasti vaikuttaen paitsi sairauspoissaoloihin ja työterveyden kustannuksiin, myös ilmapiiriin, vaihtuvuuteen, motivaatioon, työn sujumiseen ja tuottavuuteen sekä yksilöiden koettuun elämänlaatuun, luovaan ajatteluun ja innovaatiokykyyn. Työterveyshuoltoon hakeudutaan usein vasta, kun haasteet ovat kasvaneet jo niin suuriksi, että ne häiritsevät elämää merkittävästi. Vaikka kriisin hetkellä tarjottava tuki on äärimmäisen arvokasta ja tärkeää, ei mielen hyvinvoinnista huolehtiminen voi olla vain reaktiivista. Tarvitaan myös matalan kynnyksen palveluita tarjoamaan varhaisen vaiheen tukea.
Joskus suurempien haasteiden ehkäisemiseksi nimittäin riittää, kun on oikealla hetkellä tullut kuulluksi ja saanut tukea. Organisaatioiden kulttuurin, johtamisen ja arvovalintojen tulee luoda edellytykset ja kannustaa mielen hyvinvoinnista huolehtimiseen.
Mielen hyvinvointi ei tarkoita täydellistä ongelmattomuutta, vaan kykyä selviytyä vaikeuksista ja palautua niistä.
Hyvinvoiva mieli auttaa ihmistä toimimaan täysipainoisesti niin työssä kuin arjessa. Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen on investointi ihmisiin ja tulevaisuuteen, johon me Vriskolla uskomme vahvasti. Vrisko on syntynyt intohimosta muuttaa työelämää suuntaan, jossa tunnustetaan työn ja yksityiselämän keskinäinen riippuvuus. Kaikkea työelämässä esiintyvää kuormitusta ei voida poistaa, jos sivuutetaan työntekijöiden yksityiselämä. Me Vriskolla iloitsemme siitä, että yhä useammat valveutuneet ja sosiaalista vastuuta kantavat työnantajat ovat alkaneet tarjota henkilöstölleen työterveyshuollon lisäksi myös matalan kynnyksen mielen hyvinvoinnin palveluita, joiden äärelle työntekijöiden on helppo hakeutua missä tahansa elämään liittyvissä, ja sitä kautta myös työhön vaikuttavissa asioissa. Vriskon poluilla jokaisella on jotain löydettävään oman mielen hyvinvoinnin lisäämiseksi ja entistä paremman (työ)elämän saavuttamiseksi.
Helena Vantamo
johtava psykologi
